Epävakaiden olojen seurauksena Suomen kansanvaltuuskunnan vallankumousjulistus 26.1.1918 ja laillisen senaatin puolustus johtivat sisällissotaan, jonka ratkaisevat taistelut käytiin maalis-huhtikuussa 1918 Tampereella. Tampereen taisteluihin osallistui noin 30 000 miestä ja naista, joista noin 2000 kuoli. Kaikkiaan sodassa tai sen seurauksena kuoli 40 000 henkilöä.
![]() Nicke Lingnell (kesk) esittää komppanianpäällikkö Meliniä, Antton Häggblom (oik) ja Petter Kevin komppaniaa johtavia jääkäreitä. |
Nicke Lignell on komppanianpäälikkö Melin
Claes Olssonin sisällissotaelokuvassa
Claes Olssonin ”Taistelu Näsilinnasta 1918 ” – elokuvan kuvaukset alkoivat tiistaina 10.5.2011. Elokuva kuvaa Suomen sisällissodan ratkaisevia hetkiä Tampereella 3.4.1918, Melinin komppanian veristä rynnäkköä kaupungin halki.
Pääosissa valkoisia ja punaisia Elokuvan pääosissa ovat Melinin komppanian miehet, yliluutnantti Erik Gunnar Meliniä esittää Nicke Lignell ja hänen lähimpiä miehiään, jääkäreitä, esittävät teatterikoululaiset Anton Häggblom, Petter Kevin ja Willhelm Grotenfelt. Muita komppanian keskeisiä miehiä esittävät pohjalaiset harrastajanäyttelijät: Thomas Holm, Matias Asplund, Fredrik Westblom, Mike Nordlund ja Markus Wilson. Komppanian miehiä ovat myös Anders Ek, Axel Hanses, David Grandell, Roy Mäki-Fränti, Kevin Smulter, Andears Swahn ja Kristian Snellman.
Punaisten näkyvimpiä rooleja esittävät tamperelaiset ammattinäyttelijät Ahti Jokinen, Reidar Palmgren, Otto Kanerva, Antti Mikkola, Karoliina Blackburn, Tanjalotta Räikkä ja Toni Salmela.
Elokuvassa on lisäksi 80 tamperelaista avustajaa joko valkoisten tai punaisten joukoissa.
Elokuvan kuvaaja on Pertti Mutanen, puvustaja Elina Vättö ja lavastaja Oskari Löytönen.
Mitä nuoret tuumivat Näsilinnan vaiheista?
AAMULEHTI 30.4.2012 - Marie von Bell
Yli tuhat nuorta on nähnyt sisällissodan ratkaisuvaiheesta kertovan Taistelu Näsilinnasta 1918-elokuvan sen kuvauskaupungissa Tampereella. Ennakkonäytöskiertue alkoi Pirkanmaalla maaliskuussa ja päättyy 4.5. Ikaalisiin.
Juha Elomäki Pirkanmaan elokuvakeskuksesta ja Niagarasta, miten nuoret ovat reagoineet elokuvaan?– Kyllähän se hiljaiseksi vetää. Elokuva on aika rankka ja aihe edelleen arka.
– Arvosteluissa elokuvien taustat jäävät usein harmaiksi. Ennen näkemätöntä -projektin tarkoituksena on ollut luoda lihaa luitten ympärille ja auttaa nuoria hahmottamaan kokonaisuuksia. Tarkoitus on saada 16–18-vuotiaat osallistumaan, ja he ovat lähteneet hyvin mukaan.
– Näytöksissä vierailleelta ohjaajalta Claes Olssonilta oppilaat ovat kyselleet laidasta laitaan niin elokuvan teosta kuin sisällöstäkin.
Onko sisällissota nuorille tuttu aihe?– Historiaa opetetaan kouluissa, ja sisällissota on koskettanut lähes kaikkia suomalaisia – nuorten isoisovanhemmathan ovat sen kokeneet. Historianopettajat ovat aiheesta kiinnostuneita ja ovat pohjustaneet oppilaita hyvin aiheeseen.
![]() |
Pohjanmaalla keskustellaan Melinin sotilasarvosta
Taistelu Näsilinnasta 1918 - elokuva herättää keskustelua monista asioista. Pohjanmaan lehdistössä on käyty keskustelua sodan nimestä, pohjalaiset sanovat sitä Vapaussodaksi, muut versiot eivät käy.
Uusin keskustelu on Ilkassa, jossa selvitellään Melinin sotilasarvoa, jääkäreilla ja Suomen armeijan upseereilla oli eri nimitykset. Erik Melin hyväksytään oheisessa 3.4.2012 jutussa yliluutnantiksi. Varmaa on ainakin se, että hänet nimitettiin sodan jälkeen majuriksi.
![]() Claes Olsson esitteli otteita elokuvasta sen kuvauspaikalla, Näslinnassa |
Näsilinnasta ja sodasta keskustellaan, professori Haapala:
"Ihmisten kokemuksia, ei poliitikkojen korttipeliä"
Eri puolilla Suomea katsotaan ja puhutaan Taistelu Näsilinnasta 1918 - elokuvasta. Elokuva synnytti laajan keskustelun sisällissodasta, sen syistä ja seurauksista. Tampereella väkeä kokoontui 1.4. itse pääpaikalle eli Näsilinnaan valtavasti, sisään mahtui 200 kiinnostunutta mutta ehkä saman verran joutui kääntymään takaisin kotiin.
- Sotaan oli monia syitä ja molemmilla osapuolilla oli valmiudet ampua, sanoi historian professori Pentti Haapala. - Enemmän tällaisia elokuva, joissa kerrotaan ihmisten kokemuksia, ei poliitikkojen korttipeliä.
- Suomalaisten tapa käsitellä sisällissotaa kiinnostaa maailmalla, sanoi Vapriikki-museon projektipäällikkö KImmo Antila. - Teemme rehellisiä elokuvia, tapatumia, näyttelyitä ja kirjoja. Vapriikki on omasta 1918-näyttelystään saanut "Vuoden eurooppalainen museo" - arviossa kunniamaininnan.
- Suomessa vallitsi pitkään sodasta hiljaisuus, puhumattomuus, joka tiivistyi traumaksi, sanoi Claes Olsson. Vasta viimeisiä aikoina tramaa on voitu purkaa, dokumentaarinen draamaelokuva on yksi tapa.
- Pääsiäislauantaina klo15.00 vietämme Tampereen taisteluiden muistohetkeä Aleksanterin kirkossa, tervetuloa katsomaan taiteen ilmaisua sodan ajoista, toivotti kirjailija Timo Malmi.
30.3.2012 Ensimmäinen esitysviikko on takana
Taistelu Näsilinnasta 1918 on viidenneksi katsotuin koko maassa
Elokuva oli erityisen suosittu Tampereella, Helsingissä, Oulussa, Vaasasa ja Mikkelissä sekä yllättäen Ylistarossa. Pääsiäisviikolla odotetaan katsojia lisää, olihan taistelut kuin kiirastulessa olemista. Tampereen valtaustaistelut alkolivat pääsisäisenä, kiirastorstaina 1918. Näsilinna vallattiin siitä viikon kuluttua.
Taistelu Näsilinnasta 1918 – elokuva on kymmenen katsotuimman joukossa
22.3.2012 Tampereella keväällä 2011 kuvattu ja Suomen sisällissodan ratkaisuvaiheita käsittelevän elokuva ”Taistelu Näsilinnasta 1918” esitettiin 46 teatterissa ympäri Suomea 23.3.2012. Ensimmäisen viikonlopun katsojamäärien perusteella elokuva on SUomessa kymmenen katsotuimman joukossa. Tällä viikolla on normaalien esitysten lisäksi 500 hengen erikoisesitys Tampereen Suomalaiselle klubille ja lisäksi kymmenelle 8-9 -luokkalaisista koostuville koululaisnäytöksille. Tampereella elokuvan haluavat nähdä kaikki.
Elokuva on ensimmäinen Tampereen historiaa kuvaava draamallinen filmatisointi.
![]() |
Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen päivän tärppi: Taistelu Näsilinnasta 1918 -elokuva kertoo viime vuosina suositusta aiheesta, Suomen sisällissodasta vuonna 1918. Claes Olssonin ohjaamassa uutuudessa käydään läpi sodan ratkaisun hetket Tampereen Näsilinnan valtauksessa. Kinopalatsi (Kaisaniemenkatu 2 B) klo 12.20, 15.10, 17.20, 19.10 ja 21. Bio Rex Sello (Ratsukatu 3, Espoo) klo 18. Kino Myyri (Kilterinraitti 6, Vantaa) klo 17.30. Liput 6–12,50 e.
Arvosteluja
|
31.3.2012 "Aidoille paikoille rekonstruoitu tapausten kulku tuntuu todelliselta" "Pertti Mutasen kuvaus kunnostautuu." "Erityismaininnan ansaitsee Olssonin filmeihin paljon säveltäneen Yarin musiikki. |
|
Demari 23.3. ** "Tulkintaa uskaltaa kiittää yllättävän todenmakuiseksi, 23.3.2012 "luutnantin napakka käskytys yhdistyy huolelliseen äänisuunnitteluun, hektisyyttä tuovaan käsivarailmaisuun ja sotilaiden sammakkoperspektiiviin." Rane Aunimo |
|
HS NYT 12/2012 *** "Tärkeinä on komppanian kokema kokonaisvaltainen sodan kiiho ja kauhu." 23.3.2012 "Kuvaustyö tuo kokonaisuutena vahvaa dokumentaarisuuden tuntua". "Murteiden käyttö tuo oman onnistuneen vivahteen." "tavoittaa Olssonin ajatuksen sodan sattumanvaraisuudesta ja julmuudesta". Pertti Avola. |
|
22.3.2012 "Sotilaat todistavat kokemuksiaan suoraan kameralle, virsi ja työväenlaulu risteytetään, kun loukkaantuneet odottavat kohtaloaan, nykyaikainen kertojanääni luo turvallisen etäisyyden." Jukka Kangasjärvi |
|
MTV3/maaliskuu 2012: **** "Historia tulee lähelle ja sota iholle". 22.3.2012 "Historia tulee lähelle ja sota iholle. Nuoret suomenruotsalaiskyvyt näyttelevät kaikki kuin eivät näyttelisikään, heidän urheuteensa ja pelkoonsa on pakko samastua."
"Elokuvan tehokeino, jossa sotilaat pysähtyvät kertomaan tunnoistaan suoraan kameralle, voisi vieraannuttaa, mutta yllättäen se tekee poikien karut kohtalot entistä kouriintuntuvammiksi." Tuuve Aro |
|
13.3.2012 "Elokuva on lähes objektiivinen kuvaus valkoisen jääkärikompanian salahyökkäyksestä punaisten Tampereelle".
"Elokuva kykenee käsittelemään vaikeita teemoja rehellisesti"
"Historiallinen tasapaino toteutuu. Vallakumouslaulut ja virret sekoittuvat sodan kauheudessa." -Kimmo Jylhämö |
Elokuva iski kuin moukari
Elokuvan kutsuvierasnäytös 14.3. Tampereella jännitti tekijöitä, kertoihan se Tampereen historian vaikeista hetkistä, joiden traumojen purkaminen on monilla vielä kesken. Kommentit olivat liki ylistäviä: "iski kuin moukari", "historia avautui uudella, objektiivisella tavalla", "komea suomalainen sotaelokuva", "upeasti rauhan asialla", "tarpeellinen elokuva, erittäin tarpeellinen".
Aamulehti 14.3. Kiertue. Claes Olssonin ohjaamasta Taistelu Näsilinnasta 1918-elokuvan ennakkonäytöskiertue alkaa Sastamalan Biosta. Esityksiä on myös Valkeakosken Kino Sampossa ja Akaan Toijalan Kinossa. Varsinainen ensi-ilta on 23.3. Tampereella järjestetään kymmenen koululaisnäytöstä.
Näytöksissä on ohjaaja Olsson yleisön tentattavana, mukana on myös Pirkanmaan läänintaiteilija Tuija Halttunen.
Taistelu Näsilinnasta 1918-elokuvassa yliluutnantti Melinin valkoinen komppania valmistautuu yöllä hyökkäykseen punaisen Tampereen laitamilla huhtikuun 3. päivänä. Näsilinnan valtaamisesta tulee Suomen sisällissodan ratkaiseva taistelu.
Taistelu Näsilinnasta 1918 - uusi kotimainen draamaelokuva kuvataan oikeilla taistelupaikoilla
Claes Olsson ohjaa ja käsikirjoittaa yhdessä Robert Alftanin kanssa keväällä 2011 kuvattavan Taistelu Näsilinnasta 1918 –draamadokumentin. Elokuvan tuottaa Kinoproduction Oy.
Elokuva perustuu tositapahtumiin 3.4.1918, kaupungin valtausyritykseen ja pohjalaisen Melinin komppanian 212 miehen veriseen rynnäkköön Tampereen keskustan läpi, punaisten hallussa olevaan Näsilinnaan. Komppania pääsi ainoana punaisten rintaman läpi ja joutuikin myöhemmin ylivoimaisen paineen alla luopumaan Näsilinnasta. Onnistunut hyökkäys oli kuitenkin jo saanut taistelun kulun kääntymään valkoisen armeijan hyväksi.
Voitonparaati järjestettiin Tampereen Keskustorilla 6.4.1918.
![]() |
Ohjaajan ajatuksia elokuvasta
- ”Taistelu Näsilinnasta 1918” -elokuvan aihe ”kaatui syliini” viime vuoden lopulla, kertoo ohjaaja Claes Olsson. - Siihen oli kaksi syytä. Ensinnäkin kirjailija Robert Alftan kiinnitti huomioni Melinin komppaniaan ja varsinkin sen miesten 30-luvulla tehtyihin Näsilinnan taisteluihin liittyviin haastatteluihin. Konrad Vestlin haastatteli vuosina 1936-37 Melinin komppanian miehiä ja heidän omaisiaan. Vestlinin tekemät 327 haastattelua, yhteensä 520 arkkia, löytyvät Sota-arkistosta. Melinin komppanian miesten haastatteluja ei ole tällä tavalla hyödynnetty aikaisemmin missään, sanoo Claes Olsson.
![]() käsikirjoittaja Robert Alftan |
- Toiseksi Tampereen kaupungin omistama Näsilinna on nyt tyhjillään. Kaupungin piti panna tämän museorakennuksen täydelliseen remonttiin tämän vuoden alussa, mutta taloudellisista syistä remontti siirtyy ensi vuoteen.
- Taistelu Näsilinnasta 1918 -elokuvasta tehdään moderni ”sotaelokuva”, jossa kamera on aktiivisesti mukana taisteluissa ja ”haastattelee” Melinin komppanian sotilaita Näsilinnassa taistelun keskellä. Tässä draamaelokuvassa hyödynnetään näiden sotilaiden kertomuksia suorina ”haastatteluina”. Vestlinin kirjaamia haastatteluja käytetään melko suoraan, tietysti puhekieleen ja taistelutilanteeseen sovitettuna, sanoo Claes Olsson
Elokuvan päähenkilöitä ovat 8 komppanian miestä. Jääkäriluutnantti Melin ja kaksi muuta ammattisotilasta, jääkäriä ovat myös elokuvan keskeisiä henkilöitä. Näitä kaikkea henkilöitä esittävät näyttelijät.
























